Susanna Ala-Kokko:
Tuulikannel

Kuvaus: Annoin nimekseen Tuulikannel, ne tulivat mieleeni kun tein yläosan helminauhaa. Helminauha heilui tuulessa, annoin sen sitten tehdä niin. Pakkanenkin harsoili esiin. Horisonttiin piti saada auringon viime säteitä, vähän kuin että tuun kyllä taas huomenna. Sitten jotkut käyvät tätä katsoessaan merellä. Minä jämähdin siniseen hetkeen ja tuulikannel soi. Mutta pakkasta on. Ja pakkanen aina kimaltaa. Se oli hyvä syy laittaa kimallusta. Kokoa on 54x65cm. Varoituksena, saattaa tuoda tuulen, vienon musiikin ja kissa voi peljästyä kylmää. Tunnelmaakin tuo, samalla voi haaveilla katsellessaan horisonttia ja pilvien varjoja.